Talviauto 2018 | Valot ja näkeminen

Talviauto 2018 | Valot ja näkeminen

Valoja ja kulisseja

Kuljettajaa avustavat järjestelmät yleistyvät, mutta autoa ajetaan yhä kahden ikiaikaisen anturin, silmien, avulla. Silmät antavat informaatiosta ylivoimaisesti suurimman osan – ja pimeällä näkyvyys on ajovalojen varassa.

Useimpien autouutuuksien perusvalot ovat edelleen halogeenit, vaikka niillä varustettuja autoja ei juuri myytäisikään. Keula on silti yleensä muotoiltu tilaa vaativien halogeenien ehdoilla. Lediversiossa kaikkea tilaa ei aina hyödynnetä, vaan halogeenikaukovalon paikalla on vain koristeita, ja kaukovaloteho jää heikoksi. Järkyttävin esimerkki tässä ryhmässä on Volkswagen, jonka ajovalon vieressä on hämäävä valaistu kulissi. Etu­helman seisontavalokin on tehokkaampi.

Halogeenivalot ovat jo lähtökohtaisesti heikommassa asemassa valkoisia ledejä kelmeämmän sävynsä vuoksi. Niiden erilliset kaukovalot voivat kuitenkin valaista tietä paremmin kuin huonoimmat ledit.

Ryhmän viidestä halogeeniautosta kolmesta ei ole lediversiota. Ksenonvaloja ryhmässä ei ole lainkaan.

Nykyisten ajovalojen oikea käyttö vaatii perehtyneisyyttä ja tarkkaavaisuutta. Valokytkimen ja -viiksen lisäksi toimintoja aktivoidaan usein myös asetusvalikosta. Valinta voi olla toiminnalle, jota autossa ei todellisuudessa ole, tai valinta on nimetty hämäävästi. Esimerkiksi Citroënin ”Kääntyvät ajovalot” koskeekin kulmavalojen toimintaa.

Kaikissa on ledihuomiovalot hämärä­tunnistimen ohjaamalla automatiikalla, mutta takavalot palavat AUTO-asennon päivä­käytössä vain Citroënissa, Renaultissa ja Seatissa. Škodaan ne ohjelmoidaan luovutushuollossa. BMW-asiakkaatkin haluaisivat takavalojen palavan, mutta edes ”bittivelhot” eivät ole koodauksessa onnistuneet, eikä valmistaja ole tullut avuksi.

Valokytkimen 0-asennossa huomio­valot palavat olosuhteista riippumatta ”pakkosyötöllä”, ja perä on edellä mainittuja lukuun ottamatta pimeä. Usea valmistaja onkin jättänyt 0-asennon tarpeettomana pois.

Lasinpyyhkimien toiminta vaikuttaa monissa ajovalovalintaan, mutta automatiikka ei näe taakse, joten vesisumun tai lumi­pöllyn vuoksi kuljettajan tehtäväksi jää kääntää ­lähi-­ ja takavalot päälle.

Valoja voi, ja säädösten mukaan pitää voida käyttää myös perinteisesti itse, mitä oleellisesti helpottaa mahdollisuus ”unohtaa” valokytkin päällä-asentoon. Kian ja Hyundain valoviive hämää tässä kohtaa tottumatonta.

Kaukovaloautomatiikat ovat yleistyneet voimakkaasti. Automatiikan aktivoinnissa on isoja eroja, minkä lisäksi käsikäyttömahdollisuus ja sen luontevuus vaihtelevat.

Automatiikat aktivoiva pimeys vaihtelee hämärästä (BMW ja Mazda) aivan liian pimeään (Opel Insignia ja Škoda). Myös ajonopeusriippuvuudessa on isoja eroja; esimerkiksi Citroënin ja Opel Grandland X:n valot vaihtuvat kiitettävän pienillä nopeuksilla, mutta Škodan 60 km/h:n vaatimus pitkien syttymiseen on aivan liian korkea. Kaikissa tilanteissa monipuolisimmatkaan automatiikat eivät välttämättä aina toimi oletetusti.

Märällä kelillä Hondan ja Opel Grandland X:n peilit ja Renaultin sivulasit kuraantuvat poikkeuksellisen pahoin.

Valomittaustulokset

TM:n valomittaustuloksissa tienpinnan tasoon projisoitujen valokuvioiden raja-arvo on 5 luksia. Halogeenivalot on merkitty keltaisella, ledit valkoisella ja vaihtoehtoiset valot katkoviivoilla. Mukautuvat valot on mitattu valokytkin päällä-asennossa, jolloin lähi- ja kaukovalot ovat perustilassa ja tehokkaimmillaan.

Esimerkiksi Opel Grandland X:n mukautuvien valojen näkyvimmät lisäominaisuudet ovat kiitettävän reaalinen kääntyvyys ja kaupunkijakauma, jossa lähietäisyydellä mittaustulosta leveämmässä keilassa ei ole epäsymmetrisyyttä. Insigniassa näitä toimintoja ei ole. Moottoritievaloa on automaattipitkien vuoksi vaikea todeta. Insignian eri valikkoasetuksilla on selvästi havaittava vaikutus vain lähelle valaisevien levitys­moduulien toimintaan.

BMW:n ja Mazdan valot seuraavat erinomaisesti ohjausta; Mazdassa tosin kääntyy vain sisäkaarteen puoleinen valaisin. Škodan valot eivät käänny, vaikka yksilöllinen ajotila-asetusvalinta niin antaa ymmärtää.

Kaksitoimisten linssien kaukovalo ei yleensä suuntaudu kunnolla tielle, vaan pääosin maisemaan, kuten lumisiin puihin. Tämä luo esimerkiksi Mazdassa illuusion todellista paremmista valoista. Tekniikkaa käyttävät myös Kia, Opel Grandland X, VW ja Nissanin lediversio.

Volkswagenin kaukovalojen syttyminen tuo tielle lähinnä kirjavuutta, sillä kapean keilan teho on riittämätön.

Myös Hyundain linssikaukovalo on kirjava, minkä vuoksi sen kokee käytännössä heikoksi melko hyvästä tielle suuntautumisesta huolimatta.

Renaultissa on omat linssit kaukovaloille, mutta jakauma on kiusallisen matala. Insigniassa kaukovalolähteitä on runsaasti, mutta teho jättää toivomisen varaa, vaikka puskat ja pellotkin valaistuvat tien pintaa leveämmälle.

Škodan lähivalokeilan oikean reunan ”viiksen” ja keilan huipun välistä puuttuu valoa. Karoqin kaukovalokantama on pisin ledeistä mitattu – toistaiseksi.

Lähivalosuuntauksen muuttuminen kaukovaloilla ylemmäs on uusi ja fiksu toiminto, jota käyttävät Škoda ja Seat .

Myös BMW:n oikea lähivalo nousee hieman, mutta vasen yllättäen laskee. Tämän tyyppivian olemme todenneet useasta yksilöstä, mutta BMW ei ole vielä reagoinut asiaan.

Eri valovaihtoehtoja ei tällä kertaa mitattu kaikista autoista. Arvostellut valot ovat useimmissa joko mallien suosituimmat tai ainoat versiot. Esimerkiksi Opel Insigniaa myydään eniten ledeillä, vaikka ne ovat aina lisävaruste.

Valtaosa valotuloksista on tuttuja aikaisemmista vertailuista ja koeajoista, joissa olemme kommentoineet valoja syvällisemmin.

Näkyvyysvarusteita
Valomittaukset
Näkyvyysvarusteita
Valomittaukset

NÄKYVYYSVARUSTEITA

BMW

Citroën

Ford

Honda

Hyundai

Kia

Mazda

Nissan

Opel Grandland X

Opel Insignia

Renault

Seat

Škoda

Volkswagen

Kaukovalojen vaihtoautomatiikka

x

x

-

x

x

-

x

x

x

x

x

-

x

-

muut huomioivalla varjostuksella

x

-

-

-

-

-

-

-

-

x

-

-

-

-

Valokytkimen 0-asento

x1)

-

x

x2)

x

x

x2)

-

-

-

x

x

x

x

Takavalot palavat huomiovaloilla

-

x

-

-

-

-

-

-

-

-

x

x

x

-

Ajovalonpesimet/jaksotettu suihkutus

x/x

-

-

x/3)

-

-

x/x

-

-

-

x/x

-

x/x

-

Tuulilasinpyyhkimien huoltoasento

x

x

-

-

x

-

-

-

x

-

x

x

x

x

Pesunestesäiliön tilavuus (l)

-4)

2,5

3,0

3,5

-4)

-4)

4,5

3,0

2,5

2,5

4,0

3,0

5,0

3,0

kerrottu käyttöohjekirjassa

-

-

x

x

-

-

x

-

-

-

-

x

x

x

Pesunesteen vähyyden varoitus

x

x

x

x

x

x

x

-

x

x

x

x

x

x

Takalasin pyyhin ja pesin

-

x

x

x

-

x

x

x

x

-

x

x

x

x

tauko-/jatkuva pyyhintä

-

x/-

x/x

x/x

-

x/x

x/x

x/x

x/x

-

x/x

x/-

x/-

x/-

peruutusautomatiikka

-

x

x

x

-

-

-

x

-

-

x

x

x

x

Etusumuvalot/kulmavalotoiminnolla

x/-

x/x

x/x

x/-

x/-

x/-

x/-

x/-

x/-

x/-

x/x

x/-

x/x

-/-

Erilliset kulmavalot/staattiset kaarrevalot

x/-

-/-

-/-

-/-

-/x

-/x

-/-

-/-

x/-

x/x

-/-

-/-

-/x

-/-

Takasumuvalot (lkm)

2

1

1

1

2

1

1

1

1

1

2

1

1

1

etusumuvaloista riippumattomat

x

-

x

-

x

x

-

x

x

x

x

-

-

x

Varusteet arvostellun valotekniikan mukaisesti. 1) Lähivalot myös 0-asennossa, jos valoisuus ei ole riittävä 2) OFF-asento 3) Ajovalonpesimille oma nappi 4) Valmistaja ei ilmoita tilavuutta