Kiina sekoittaa markkinoita
Maailmalla on nähtävissä pieniä merkkejä asennemuutoksesta, joka voi johtaa nykyistä parempiin jätehuoltoratkaisuihin.
Ympäristönhuoltoyritys Lassila&Tikanojan yhteiskuntavastuujohtaja Jorma Mikkonen mainitsee, että Kiina on päättänyt investoida 400 miljardia dollaria kierrätystoiminnan kehittämiseen. Kiina myös lopetti viime vuodenvaihteessa muovi- ja muun jätteen tuonnin ulkomailta (TM 3/2018).
”Perusteluna oli, että suuri osa jätteestä oli huonolaatuista ja likaista. Nyt teollisuusmaat miettivät kuumeisesti, mitä tuolle Kiinaan viedylle 55 miljoonan tonnin vuotuiselle jätemäärälle tehdään. 10 miljoonaa tonnia siitä on muovia. Osa siitä on alkanut kulkeutua Kiinan naapurimaihin ja Euroopan osalta itäiseen Eurooppaan. Näissä maissa jätteenkäsittely ei aina ole kovin kehittynyttä.”
Mikkonen pitää mahdollisena, että uusi tilanne parantaa jätteiden kierrätystä 5–10 lähivuoden aikana. Voi tosin käydä niinkin, että jätettä aletaan yhä enemmän vain polttaa.
”Se olisi takapakkia, koska kierrätyksen lisääminen on ainakin Euroopassa selkeänä tavoitteena. Uusia muovinkierrätyslaitoksia on rakenteilla eri puolille Eurooppaa. Kyse on siitä, miten nopeasti ne pystyvät reagoimaan äkillisesti kasvaneeseen muovimäärään.”
Hyödyntämistä oltava riittävästi
Myös Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä katsoo, että tilanne vaatii Euroopassa mittavia investointeja kierrätyslaitoksiin ja uuden teknologian käyttöönottoon.
”Eurooppalainen tahtotila tuntuu muutenkin olevan, että kierrätys tulee jatkossa hoitaa Euroopassa. Tämä edellyttää myös sitä, että meillä Suomessa ja EU-tasolla on riittävästi muovituoteteollisuutta, joka voi käyttää kierrätysraaka-ainetta tuotannossaan”, hän muistuttaa.
Jorma Mikkonen pitää mahdollisena, että Kiinan sulkupäätös voi olla taktikointia.
”Jonkin ajan kuluttua se alkaa ehkä avata rajojaan mutta suostuu ottamaan vastaan ainoastaan hyvin lajiteltua, puhdasta ja helposti hyödynnettävää muovi- ja muuta jätettä, esimerkiksi kartonkia.”
Kärhä näkee muuallakin Aasiassa mahdollisuuksia nykyistä tiukempaan ympäristöpolitiikkaan.
”Esimerkiksi Singapore on ihan hyvä mallimaa siinä, miten roskaantumiseen voidaan tarttua. Siellä rakennetaan isossa mittakaavassa laitosmaista jätteenkäsittelyä ja biomuovien syöttöaineiden tuotantoa. Asioita voidaan toteuttaa, kun niin päätetään.”
Suomessa kuluttajapakkausten keräys ja kierrätys toimii Kärhän mukaan kohtalaisen hyvin. Riihimäellä Fortumin muovijalostamo on puolentoista vuoden ajan ottanut vastaan muovipakkausjätettä.
”Keräys pystyy ruokkimaan laitoksen tyydyttävästi, ja määrää voidaan kasvattaa hallitusti vähitellen. Muoville noin 50 prosentin kierrätysaste kymmenessä vuodessa on mielestäni realismia.”
”Myös muut muovia kierrättävät yritykset pärjäilevät tässä hyvässä nosteessa. Kruunupyyssä toimiva Rani-Plast on hommannut ulkomailta kierrätyslaitoksen, ja esimerkkejä on muitakin”, Kärhä kertoo.
Arvoketju kuntoon
Mikkosen mukaan tällä hetkellä ei ole tiedossa riittävän isoja materiaalivirtoja, jotka korvaisivat muovin.
”Biomassat eivät yksinkertaisesti riitä. Muoviongelmaa ei ratkaista muoviveroilla ja muovipussikampanjoilla, jotka sinällään ovat ihan hyviä herättämään kiinnostusta turhan jätteen vähentämiseen.”
Mikkonen korostaa, että kaikissa arvoketjun vaiheissa tarvitaan määrätietoista työtä: syntypaikkalajittelua, erilliskeräystä, puhdistuskapasiteettia sekä mekaanista ja kemiallista käsittelykapasiteettia muovien kierrätyksen edistämiseksi.
”Mikromuovipuolella jätteenkäsittelylaitokset saadaan suodattamaan mikromuovit vesistöistä, kunhan huolehditaan, ettei muovia lietteen mukana sitten levitetä uudelleen pellolle ja sitä kautta ravintoketjuun”, hän huomauttaa. 